3.1 Siulersuisut pingaarnersiuinerannut tunuliaqutit
Nunani mikinerusuni Kalaallit Nunaattut ittuni kisitsisitigut paasissutissiinerit akisungaatsiarput. Innuttaasut ikitsut aallaavigalugit kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartaraluartut kisitsisitigut paasissutissaliornermi aningaasartuutit innuttaasut amerlassusaat tunngavigalugu ikilisinneqarsinnaanngillat. Immikkoortunik kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfimmi siulersuisut tulleriinnilersuissagaangata immikkoortut kisitsisitigut paasissutissat sukumiisumik tulleriinnilersornissaat pisariaqarpoq.
Datanik tunngavissaqartillugu kiisalu kisitsisitigut paasissutissat nutaat aallartinnissaannut aningaasatigut sulisoqarnikkullu atugassaqaraangat nalilersuivinnerit imaluunniit atugarissaarnermut ilassutitut takussutissat pinnagit assersuutigalugu ilinniaqqinnerit, pisiat tunisallu oqimaaqatigiinnerat, meeqqat angerlarsimaffiit avataanni inissitat inissiallu pillugit tunngaviusumik kisitsisitigut paasissutissat annertusinissaat Naatsorsueqqissaartarfiup ukiuni aggersuni salliutinniarpai.
Siulersuisut pingaarnersiuineranni immikkoortunik nutaanik ilassutaasunilluunniit kisitsisitigut paasissutissaliornissamik kissaateqarfiusuni kisitsisitigut paasissutissanik nutaanik pilersitsiffiusinnaasuni nalunaarsuinerit pigineqareernersut nalinginnaasumik aallaaviusarpoq. Nalunaarsuinerit IT-milu atortut pioreersut aallaavigineqarsinnaanngikkaangata kisitsisitigut paasissutissanut nutaanut aallaaviusussanik peqalernissamut ukiut arlalissuit ingerlasinnaasarput.
3.2 Ukiuni tulliuttuni qaninnerni ineriartornerit
Ukiuni kingullerni ukiulluunniit aggersut arlallit ingerlaneranni kisitsisitigut paasissutissat saqqummersitassatut pilersaarutinut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu immikkoortuni ataani allaaserineqartuni ineriartornerit siulersuisut tulleriinnilersorpaat. Allaaserinninnermi ukiunut arlalinnut ineriartortitsinermi suliniutit arlallit siulersuisut isumaliutiginikuusaat sulili naammassineqarsinnaasimanngitsut aamma ilanngunneqarput.
Maannakkut aningaasaliissutaasut iluanni maannakkullu sulisoqarneq tunngavigalu ineriartortitsinermi suliniutit tamarmik ingerlanneqarsinnaannginnerat eqqumaffigissallugu pingaaruteqarpoq, tak. ataani immikkoortut 5 aamma 7.
3.3 Pisortat aningaasaqarnerat
Naatsorsueqqissaartarfiup suliarisartagaa, pisortat aningaasaqarnerat annertusineqassaaq tassunga selskabit ilanngunneqarmata.
Maanna suliarineqartarpoq pisortat aningaasaqarnerat aamma kiffartuussinerat kisimik saqqummiunneqartarput. Selskabit ilaannginnerat pissutaalluni pisortatigoortumik inissiat, mittarfiit, nukissiorfiit allallu ilanngunneqarneq kisitsisitigut paasissutissanut ajorput. Pisortat aningaasaqarnerannik aamma sullissinerannik sinneqartoorutit pillugit kukkulluni isumaqartoqarpat, piviusumik pisortat aningaasaqarnerat ajunnginnerujussuarmik inissisimassaaq. Pisortat selskabiutaanik ilanngussineq pisortat aningaasaqarnerannik tamakkiinerusumik takutitsissaaq.
Naatsorsueqqissaartarfik, Cosmic-(napparsimasunut journalip elektroniskiusup (Elektronisk patientjournal)) peqqissutsimut kisitsisitigut naatsorsuutinut atorsinnaalernissaanut periarfissat nalilersornissaanut atugassanik Inatsisartut aningaasanut inatsisaanit 2020-imeersumit immikkut 300.000 kr.-inik tunineqarpoq. Ilimanarpoq Cosmic-imit paasissutissat saniatigut allanik piniartoqartarnissaa, ass. nunani allani katsorsaanerit eqqarsaatigalugit.
Aningaasaliissutit Danmark Statistikip suliarisartai napparsimaviit atorneqarnerinut tunngasunut assingusunik paasissutissiortalernissaq pilersaarusiorneqassaaq. Kisitsisitigut paasissutissani pineqartumi assersuutigalugu saqqummiunneqarput makku; napparsimavimmiikunnaartut, immikkoortoqarfiit, napparsimalluni unnuinerit amerlassusaat, nakorsiarnerit amerlassusaat, napparsimasup ukiui aamma suiaassusaa. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniarneqarpoq napparsimavimmiikkunnaartut peqqissusaanik nalunaarnerit ilanngussisalernissaq, kisianni paasissutissat taakkununnga tunngasut suli tamakkiisuunngillat. Napparsimmavinnik atuisunut paasissutissat makkuninnga ilaartorneqarsinnaapput; inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut inissisimaneq, ass. ilinniarsimassuseq, isertitat, suliffigisat ilaqutariinnermilu qanoq inissisimaneq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliniutigineqarpoq ilisimatusartunut peqqissutsimut kisitsisitigut paasissutissat atorneqarsinnaasut assigiinngitsut amerlisinissaat kiisalu Innuttaasut peqqissusaanik misissuinerit inerneri kisitsisaataasivimmiilernissaat.
Akileraarutitaqanngitsumik isertitat eqqarsaatigalugit immikkut nalilersorneqassapput, isertitat pillugit kisitsisitigut paasissutissanut ilanngunneqartartut tunniussat pillugit allannguisoqartariaqarnersoq paasiniarlugu. Ilanngullugu inoqutigiit isertitaasa peerneqarnissaat imaluunniit ilaqutariit isertitaanik ilaneqarnissaanik pilersaaruteqartoqarpoq.
Suliffeqarneq pillugu paasissutissat piffissaq pineqartoq qaangiutereersoq saqqummertarneri unamminartoqarpoq. Taamaattumik Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmi qaammatikkaarlugit paasissutissaatigineqartut atorlugit qaammammut kisitsisaagallartunik suliffeqartunut akissarsiortunut erseqqissaassutinulluunniit kisitsisaagallartunik saqqummersitsisoqartalersinnaanera nalilersorneqassaaq.
Akissarsiallit aamma namminersortut immikkoortillugit suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissanut takussutissiarineqartalernissat Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma suliniutigineqarpoq. Aamma Kalaallit Nunaanni najugaqavinngisut suliffiisa nalunaarsornissaat suliniutigineqarpoq.
3.7 Innuttaasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat
Nunani allani innuttaasut ukiuni kingullerni amerliartornerat kinguneqarpoq nunami sumi inuunerit nunamilu sorlermi inuttaasut ilisarnaataasa ilaasa allaaserinissaannut atugassanik nalornissutit amerliartornerannik. Norgemi nunasisut kikkuunerisa nassuiaasiornissaannut periuseq 1994-imiilli atorneqartoq pillugu Norgemi naatsorsueqqissaartarfik Naatsorsueqqissaartarfiup oqaloqatiginikuuaa. Danmarkimi nunasisut kikkuunerinik nassuiaasiortarnerup akerlianik Norgemi taamaallaat sumi inuuneq pillugu paasissutissat atorneqartarput aammalu inuit nunami sorlermi innuttaanerat, angajoqqaaqarnerat aanaqarnerat aataqarnerallu atorneqartarani. Norgemi naatsorsueriaaseq Kalaallit Nunaannut naleqqulluarpoq, tassa naalagaaffeqatigiinnermi inuit nunani assigiinngitsuneersut immikkoortinneqarsinnaammata.
Nunasisut innuttaasut Norgemisut immikkoortillugit kisitsisitigut paasissutissaliornissaq Naatsorsueqqissaartarfiup pilersaarutigaa.
Naatsorsueqqissaartarfimmit 2020 aallarnerfigalugu innuttaasut allattorsimaffiannit aallarsinnaanissaq nalinginnaasoq annertusineqarpoq. Taamaasilluni katissimasut, avissimasut aamma meeravissiartaarnerit kisitsisitigut paasissutissiorneqarsinnaalerput.
3.8 Inunnik isumaginninnermi pisortat ikiorsiissutaat tapiissutaallu
Inuit atugaat pillugit kisitsisitigut paasissutissani atuuttumi kommunit ataatsimut nalunaarsuiffianni Winformatikimi aamma pisortaqarfiit ataatsimoortumik aningaasaqarnikkut ingerlatsinerannit (ERP) inuit pillugit nalunaarsuinerit Naatsorsueqqissaartarfiup tigusarpai. Aammattaaq pisortat akissarsianik nalunaarsuiviannit kommuninilu suliaqarfiit pillugit nalunaarsuivimmit inunnik isumaginninnermi akilerneqartartut pillugit paasissutissanik annertunerusunik Naatsorsueqqissaartarfik ukiuni kingullerni pissarsisinnaalernikuuvoq.
Siunissami suliassatut takorloorneqarpoq pisortanit ikiorsiissutit ilaqutariinnut ikiorsiissutitut nalilerneqartarnissaat, maanna kisitsisitigut ikiorsiissutinut paasissutissat inunnut nalilersuutigineqartarput. Pisortat ikiorsiissutaat inatsisini ilaqutariinnut tulluarsagaapput.
3.9 Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut
Meeqqat angerlarsimaffiup avataani inissinneqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissaliornissaq siunertaavoq.
Meeqqat inuusuttullu paaqqinnittarfianni najugaqartut nalunaarusiat Naatsorsueqqissaartarfiup suliarisarpai. Kommunini paaqqinnittarfinni najugaqartut, inunnit paaqqinnittarfinni pigineqartuni najugaqartut, ilaqutariinilu najugaqartut ilanngullugit suliarineqartalissapput. Taakkununnga najoqqutarineqassapput kommunit Namminersorlutik Oqartussanut akiliutigisartagaat, tassa kommunit Namminersorlutik Oqartussat paaqqinniffiini najugaqartunut akiliutigisartagaat tunngavigalugit. Paasissutissat aningaasaqarnermut tunngasut saniatigut Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit kommuninit pissarsiarineqarsimasunik paasissutissanik ilaneqassapput.
Meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi aningaasatigut paasissutissat kisiisa Naatsorsueqqissaartarfiup maannakkut pissarsiarisinnaavai. Aningaasat pillugit paasissutissat paasissutissanik naleqquttunik allanik Isumaginninnermit Aqutsisoqarfimmit ilaneqartariaqarsinnaapput, assersuutigalugu inissiinernut pissutaasut.
Ilaqutariit pillugit kisitsisitigut paasissutissat annertusineqarnissaat aamma suliniutigineqarpoq, meeqqaat illersuisuanit suliakkiissutigineqarnikut aallaavigalugit. Inoqutigiit meerartallit pillugit kisitsisitigut paasissutissiortalernissat ilimagineqarpoq, tassanilu takuneqarsinnaassapput; meeqqap angajoqqaaq ataaseq imaluunnit marluk najugaqatiginerai, meeraq angajoqqaamik aappalimmik najugaqateqarnersoq imaluunnit angajoqqaamik ataatsimik najugaqateqarnersoq. Aammattaaq takuneqarsinnaasaaq meeraq angerlarsimaffimmi najugaqanngitsoq kolligiemi, paaqqinnittarfimmi imaluunniit ilaquttani qanigisani ass. qatanngutimini, aanaakkumini najugaqarnersoq.
Innarluutillit Kalaallit Nunaanni Kalaallillu Nunaata avataani paaqqinnittarfinnut inissinneqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik Naatsorsueqqissaartarfik suliaqarpoq. Maanna Namminersorlutik Oqartussat meeqqanut inuusuttuaqqanullu innarluutilinnut paaqqinnittarfiutaanni najugaqartut pillugit kisitsisaataasivimmi tabelinngorlugit saqqummersinneqartarput. Paasissutissat ukuninnga ilaneqassapput; kommunit najugaqarfiini innarluutilinnut paaqqinnittarfiutaanni najugallit, najugaqarfinni namminersortuni najugallit aamma Danmarkimi najugaqarfinni najugallit. Innarluutillit Namminersorlutik Oqartussat paaqqinnittarfinnut akiliutaat aamma innarluutillit Namminersornerullutik Oqartussat paaqqinnittarfiini inissinneqartartut pillugit kommunit akiliutaannit Namminersorlutik Oqartussat isertitaannik naatsorsuinerit aallaaviussapput. Aningaasaqarnikkut paasissutissat Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmit paasissutissanik kommuninit piniarneqartartunik ilaneqassapput.
Aammattaaq suliniutigineqarpoq innarluutilinnut paasissutissat, tassunga ilanngullugit innarluutillit angerlarsimaffimminni najugaqartut. Siullermik paasiniarneqarpoq innarluutillit sunik innarluuteqarnerat, tamannalu suliarineqarpoq Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup suleqatigineratigut, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmit kommuninut paasissutissat piniarneqarmata.
Naatsorsueqqissaartarfik nunanut allanut angalasut, umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasut aamma akunnittarfinni unnuisartut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortarpoq.
Akunnittarfinni unnuisartut pillugit paasissutissiornermut periutsip allaaserineqarnerta pitsanngorsarnissaa pilersaarutaavoq, unnuisarfiit ilanngunneqartartut qanoq ittuuneri tassani allaaserineqarnissaat eqqarsaatigineqarluni. Akunnittarfiit (hotel) aamma vandrehjemmet qanoq immikkoortinneqartarnersut nassuiarneqassaaq aamma unnuisarfiit (indkvartering) qanoq ittuuneri nassuiarneqassallutik. Taakkulu kisitsisitigut paasissutissiornermi unnuisarfinnut allanut sanilliullugit qanoq annertutiginersut immikkut nalunaarsorneqassallutik.
Takornariaqarnermik inuussutissarsiortut suleqatigalugit Naatsorsueqqissaartarfik unnuisarfinnik nutaanik ilisimasaqartalernissaata, unnuisarfiit ammaraangata, qulakkeerneqarnissaa suliniutaavoq.
Kalaallit Nunaanni avammut tunisat eqqussallu nalingisa oqimaaqatigiissinnerat pillugit ingerlaavartumik kisitsisitigut paasissutissiisarnissamut periarfissanik aallaqqaasiilluni nalilersuineq Danmarks Statistik aamma Nationalbanki suleqatigalugit 2013-imili ingerlanneqarpoq. Suleqatigiinneq piffissaq sivisooq uninngavoq 2019-imili aallarteqqinneqarluni.
Kalaallit Nunaata nunanik allanik niueqateqarnera ukiuni kingullerni allanngorpoq. Siusinnerusukkut nunanik allanik niueqateqarneq Ålborg aqqutigalugu ingerlanneqartarsimagaluarpoq. Maanna assigiinngitsut aqqutigalugit niuerneq ingerlanneqartalersimavoq; internet atorlugu, umiarsuarnik Kalaallit Nunaata pisassaanik aalisartunik attartornikkut nunanilu allani tulaassisartuni il.il.
Suliffeqarfiit aalisarnermik suliaqartut angisuut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi suliaqarput. Nioqqutissanik niuerneq taamaasilluni annertooq suliffeqarfiit aalisarnermik suliaqartut iluini pisarpoq, tassa nioqqutissat suliffeqarfiup iluani nuunneqartarlutik, suliffeqarfimmit allamut akigineqannginnerminni. Taamaattoqarnera avammut tunisinermut akinut aamma nunamut akeqarfimmut nalorninartorsiortitsisarpoq.
Avammut tunisat eqqussukkallu nalingisa oqimaaqatigiissinneranik suliaqarnermi nunanik allanik niueqateqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiortarneq iluarsaaniarneqarpoq nalunaarsuutinullu najoqqutat tassunga atorneqartartut ilanngullugit misissorneqassallutik.
Suliffissarsiortut naatsorsornissaannut atatillugu ajornartorsiut tassaavoq ”naqitsinissamut” piumasaqaatit eqqarsaatigalugit kommunit assigiinngiiaartunik allanngorartunillu periuseqartarnerat.
Kommunit assigiiaarnerusumik nalunaarsuisalernissaat anguniarlugu, suliffissarsiortut aamma isumaginninnermit isertitat ataatsimoortinneqartalersinnaalernissaat Naatsorsueqqissaartarfimmit misissorneqarniarpoq. Suliffissarsiortut aamma sivisuumi napparsimallutik suliffissarsiortut immikkoortikkuminarnerulernissaat, tunniunneqartartut pillugit nutaamik periuseqalernissaanut suliaq atorneqarsinnaaneruvoq.
Ilaatigut EU-mit tapiissutit aallaavigalugit ukiuni kingullerni ilinniartitaanermi suliniutit kinguneqarput ISCED-ip naatsorsuinerani nalunaarsorneqanngitsunik sivikinnerusumik suliffeqarnermi ilinniarnernik (Majoriaq eqqarsaatiginerullugu) kisitsisitigut paasissutissaliornissaq annertusiartortumik ujartuisoqarneranik. Suliffeqarnermut ilinniarnerit pillugit kisitsisitigut paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup siunissami ilusilersorniarsarissavai.
Siullermik Majoriami ilinniartunut ilinniagaqarnermusisitsisarnerit tunngavigineqassapput, taakku atorlugit paasinarsissammat pimoorussillutik ilinniartut annertussusaat. Sivikitsumik ilinniarnerit taakku nalunaarsornissaannut IT-mi nalunaarsuiffik (IT-reg.) Namminersorlutik Oqartussat ineriartortinnikuuaat. Naliliisoqarallarpoq nalunaarsukkat kisitsisitigut paasissutissaliornermut aallaaviginissaannut tamakkiisuunngitsut nammattumillu assigiiaanngitsut, taamaattumillu ilinniarneqarsimasut, uniinnarsimasut il.il. pillugit paasissutissatut tunngavigineqarsinnaanngitsut.
3.15 Paasissutissat assigiinngitsut tunngavigalugit innuttaasunik naatsorsuinerit
DREAM-ip suliai tunngavigalugit paasissutissat assigiinngitsut tunngavigalugit innuttaasunik naatsorsuinerit suliarineqassapput, innuttaasut innuttaasut allattorsimaffiannut nalunaarsimasut tamarmik immikkut suliffeqarfinnut nalunaarsorneqassallutik. Suliffeqarfinnut nalunaarsuinerit nalunaarnermit piffissamut ilanngunneqartassapput, pingaarnersiorneqartassallutillu (inuk ataaseq suliffeqarfinnut nalunaarsukkanut assigiinngitsuniissinnaammat).
Innuttaasut assersuutigalugu ima suliffeqarfinnut agguataarneqarsinnaapput;
· Suliffillit
· Utoqqalinersiallit suliffillit
· Suliffissaaleqisut, suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutit
· Suliffissaaleqisut, pisortat ikiorsiissutaat
· Ilinniartut suliffillit
· Ilinniartut suliffeqanngitsut
· Ernereernermi ikiorsiissutisisartut
Kisitsisitigut paasissutissiaq immini soqutiginartuuvoq ilaatigullu atasinnaassutsimik naatsorsuinernut atorneqarsinnaassalluni. Kisitsisitigut paasissutissiornerni nutaani ass. ilinniagaqarnersiutinut tunngasunut, piginnaanngorsaqqinnissamut tunngasunut killilimmik sulisinnaanermut ( flexjob) tunngasut pillugit soqutiginarsinnaanngorsinnaavoq.
3.16 Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit marloqiusanngorlugit suliarineqartarput. Inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat ukiumi pineqartumi nioqqutissat oqimaaqatigiissillugit ukiup affaani siullermi pisarpoq. Assersuutigalugu 2017-imut inaarutaasumik kisitsisit naatsorsorneqarnerat 2020-mi pissaaq. Kisitsisaagallartut naatsorsorneqarnerat ukiup affaata aappaani pisarpoq, tassani 2018-imut 2019-imullu kisitsisaagallartut 2019-imi naatsorsorneqassallutik. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutit immikkoortuat taanna nuna tamakkerlugu naatsorsuutinik ingerlatsineruvoq nalinginnaasoq.
Ukiuni tulliuttuni Kalaallit Nunaanni piginnaasat ineriartortinneqarnissaat immikkut sammineqartussaavoq, tassani eqqarsaatigineqarlutik kisitsisinik ukiunik arlalinnoortunik naatsorsueqqinneq (deflatering) (akit aalajangersimasut) aamma kisitsisaagallartunik eqqornerusumik naatsorsuineq, taamaasilluni kisitsisiviusut saqqummiunneqarnerini allanngortiterineq annertooq pisariaarutissammat.
2019-imi nuna tamakkerlugu naatsorsuutini pisortat aningaasaqarnerisa kodii atorneqartut allanngortinneqarput, nuna tamakkerlugu naatsorsuutini toqqaannarnerusumik atorneqarsinnaalerlutik. Suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat nuna tamakkerlugu naatsorsuutinit toqqaanarnerusumik atorneqarsinnaalernissaat aamma suliarineqassasut naatsorsuutigineqarpoq.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini ajornartorsiutaasorujussuupput sanaartornermut tunngasut (kvadratmeterit qassit sanaartorneqarpat, qanoq akeqarpat aamma kvadratmeterit qassit peerneqartarpat) aamma inigisat atorneqarnerinut tunngasut (kvadratmeterit qassit najugaqarfigineqarpat aamma ineqarnermut kvadratmeterimut qanoq akiliisoqartarpa).
Ineqarnermut tunngasut aamma immikkut soqutiginarput, innuttaasut ineqarnerat sanaartornermut tapiissutinut sunniuteqartorujussuummat.
Naatsorsueqqissaartarfik tunngaviusumik paasissutissat sanaartornermut nalunaarusiorniarnerannut suleqataavoq. Maanna sanaartornermut nalunaarsuiffiup qanittumi atuutilernissaa ilimananngilaq. Taamaattumik utaqqiisaagallartumik aaqqiisoqarnissaa pisariaqarsinnaavoq.
3.17 Pinerluuteqarsimasut pillugit kisitsisit
Nalilersorneqarpoq Naatsorsueqqissaartarfimmut politiinit paasissutissat tunniunneqartartut atorlugit, ulorianartumik inuit pinerlineqarsimasut pillugit kisitsisitigut paasissutissiortoqarsinnaanersoq. Kisitsisit pineqartut amigaatigineqartut Naatsorsueqqissaartarfiup aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaloqatigiinneranni eqqaaneqarsimavoq
Pineqaatissinneqareernerup kingorna pinerloqqittartut pillugit aamma kisitsisitigut paasissutissiortoqassanersoq nalilersorneqarpoq.
Aalisariutit suuneri aamma aalisarfiit sumiinneri tunngavigalugit kisitsisitigut paasissutissaliortoqartalernissaa pilersaarusiorneqarpoq. Kisitsisitigut paassissutissani nutaani makku immikkut saqqummersinneqartassapput; aalisarfiit sumiissusaat, sinerissap qanittuani aalisartut, avataasiorluni aalisartut aamma aalisakkat suussutsit tunngavigalugit umiatsiaararsorluni aalisariutinit imaluunniit kilisaatinit pisarisaanersut. Paasissutissanut ilaapput aalisakkat igitassat aamma tunineqarsinnaanngitsut, taakku paasissutissani pigineqartuni ilaanngillat, tassani kvartalikkaartumik tunisassiarineqarsinnaasut taamaallaat ilaammata.